Ei katkarapuja, vaan tietenkin Rauman giälel ”katso, kun kissa juoksee portaita".
Raumaan on helppo tykästyä. Viikko sympaattisessa ja historiallisessa
pikkukaupungissa oli keskikesän kaivattu irtiotto. Omakotiasumisesta huolimatta
pienen rantakaupungin unelias leppoisuus ja perinteinen
ei-sen-niin-väliä-mökkielämä tekivät hyvää päivärutiineihin kangistuneelle
kaupunkilaiselle. Yksinkertainen mökki järven rannalla, kaunis vanha Rauma, iloiset
ihmiset, meri ja kaupunkia ympäröivä maaseutu vastasivat rauhaa etsivän
kutsuun.
Läheisen Sammallahdenmäen massiiviset kiviröykkiöt ovat
pronssikaudella kokoon vieriteltyjä hautoja. Kivenmurikat painavat varmasti
sadoista kiloista useisiin tonneihin. Edelleen paikoillaan makaavia järkäleitä
on työstetty ja liikuteltu paikasta toiseen tuhansia vuosia sitten. Se on jo kestävää
rakentamista. Ai eikö kympin kahvakuula nouse?
Sammallahdenmäki. Vierivä kivi ei sammaloidu. Ei näköjään myöskään tuhansia vuosia paikallaan nököttänyt kivi. Nimestä päätellen on sitä sammalta jossain täällä oltava. |
Kauttuan unelias ruukinpuisto toi mieleen Fiskarsin kylämiljöön. |
Retkelle! Veneetön tyytyy vesibussiin. Kuuskajaskari on Rauman edustalla oleva armeijan entinen puolustus- ja koulutuslinnake. Vesibussilla tai omalla veneellä saavutettavissa oleva vehreä saari palvelee nykyään matkailijoiden ja ryhmien kesäkeitaana.
Kuus-kajaskari vai kuuska-jaskari, raumaviisaammat? |
Kuuskajaskarin kiertely oli letkeää aurinkoisen
päivän ajanvietettä. Oli tykkiä, bunkkeria ja ammuntakenttää. Pimeä ja kylmä,
himmein punaisin lampuin valaistu bunkkeri oli kapeine käytävineen aika
hyytävä. Jopa tyhmänrohkea koira uikutti pääsyä takaisin maan pinnalle.
Wanhasta Kasarmista sai mutkattomat pizzat, juomat ja kaffet iltapäivän
virkistykseksi.
Vanhan Rauman kadut kutsuvat maleksimaan. Kauppakadun kahvila Soppi oli kulmakarvoja
nostattava, mutta piristävän erilainen lounaspaikkalöytö. Koirakin oli tervetullut
sisälle. Seinillä oli vaihtoehtotaidetta, sisustus oli kotikutoinen ja naudanlihasalaattiin
oli ympätty mansikoita. Hyvää oli yhtä kaikki ja palvelu oli iloista. Karjalanpaistikin
katosi ilman nurinoita. Erikoisempikin ape olisi toki huuhtoutunut alas
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan olusilla. Suositan!
Kahvila Sopen vastine numerokyltille. Jäi mietityttämään, kirjoittavatko tarjoilijat vihkoseensa "kanasalaatti vaaleanpunaiselle kamelille, kalakeitto siniselle norsulle..." |
Museopäivä! Rauman museosta saa 7 euron yhteislipun, jolla pääsee kiertelemään kahden päivän aikana kaikissa Rauman museon pällistelykohteissa. Listalla on ainakin Vanha Raatihuone, Marelan talo, Kirstin piha ja Savenvalajan verstas. Historiannälkäinen saa ihan hyvää vastinetta euroilleen.
Sano kyllä kulttuurille ja historialle, älä yhtään pyristele! |
Viimeisenä iltana pilkottiin jäljelle jääneet mäiskeet muhevaksi spydäriksi. Jälkkäriksi Kontion leipomon hävyttömän mehukasta sacherkakkua ja vähän herkkurommia. Mökillä on mukavaa :)