Olipa kerran ihan tavallinen talo,
joka halusi kasvaa isoksi. Sille ei enää riittänyt maailman tuulien tarkkailu
maan tasalta, vaan se haaveili toisesta, uljaasta asuinkerroksesta. Sieltä se näkisi
pitkälle ja olisi kaikkia naapurejaan komeampi ja korkeampi. Sen huoneet
olisivat tilavat ja valoisat, ja sen uutuuttaan uhkuvat pinnat tuoksuisivat
tuoreelta puulta ja uusilta rakennusmateriaaleilta.
Isäntä insinööri kuuli
talon kuiskaukset, ja alkoi toteuttaa talon suurta haavetta. Ennen pitkää talon
ympärillä alkoi kuulua herkeämätön mäiske ja pauke. Tässä kesän
talonlaajennustunnelmia kuvin.
 |
Vanhat eristeet pois, ryystis!
|
 |
| Vanha puuvaja sai kyytiä. |
 |
| Puuvajan lattian alta paljaistui muhkeita murikoita. |
 |
| Puuvaja atomeina. |
 |
| Lohkea kallio, tähän tulee talo. |
 |
Kattotuolilähetys,
olkaa hyvä! Kuukauden myöhässä tosin.
|
 |
Nuuh, niiiin hyvää
puuta!
|
 |
| Komeat julkisivut. |
